Elämäni hevoset

Facebookissa pyörii haaste, jossa pitää kertoa viiden päivän ajan joka päivä yhdestä hevosesta, joka on vaikuttanut henkilöön suuresti. Ajattelin tehdä nyt tämän haasteen tänne, mutta yhtenä postauksena. Samalla pääsette kurkistamaan vähän ratsastushistoriaani.

Ensimmäisenä tulee mieleen Ronja, shetlanninponi joka sai minut innostumaan uudelleen hevostelusta. Ronja oli sukulaisteni poni, jota sain Kuopiossa ollessamme pitää kuin omaa. Se oli vanha ja äkäinen tamma suurella sydämellä.

♥ 

Toisena mieleen tulee blogissa paljon pyörinyt Domino. Dominolla ratsastelin vuoden päivät ennen kuin Kotimäellä loppui tuntitoiminta ja siirryin metsäkylään. Domino oli pelottava, iso ja vauhdikas Ronjan ja muiden pikkuponien jälkeen, mutta rakastin sitä suunnattomasti.

 Kotimäen aikoina kävin myös kummitätini luona Säkylässä ratsastamassa hänen ponillaan, Rokilla. Rokilla pääsin myös käymään näyttelyissä!

Seuraavana tuleekin jo Prinssi. Prinssi on vaikuttanut elämääni vahvasti vuodesta 2010 alkaen, ja itseasiassa 9.4 tuli täyteen 4vuotta siitä kun aloitin sen hoitamisen. Prinssi on se tärkein hevonen tällä hetkellä ja tulee olemaan aina yksi hevosista, joka on merkinnyt minulle eniten elämässäni. 

Rjurik eli Riku tuli metsäkylään 2012 keväällä. Vaihdoinkin prinssin rikuun ollessani shettikselle jo hieman pitkä. Riku oli hirveän taitava ja kuuma prinssin jälkeen, mutta yhteistyö alkoi sujua kerta kerralta, kunnes hevonen vietiin pois yllättäen. Ikävä on edelleen suuri, riku oli niin mun tyyppinen hevonen että hieman vanhempana ja elämäntilanteen ollessa eri olisin voinut sen ostaakkin. 

Rikun jälkeen siirryinkin lakuun, johon sitten ihastuin ja aloitin hoitamisenkin syksyllä. Kisoissa menimme 50cm koko syksyn ja kevään, kunnes poni lähti kesäksi laitumelle. Kesän meninkin Kossulla, ja syksyllä se myytiin. Siirryin hyppäämään Milla-suokilla, joka oli todella vauhdikas tapaus näihin kahteen muuhun verrattuna. 

2013 kesällä talliin muutti myös uusi asukas, vadelma, jonka perään tallinomistaja pyysi minun katsovan. Aloinkin menemään Vadelmalla millan ohella ja kehityimme paljon. Milla lähti uuteen kotiin kesän alussa ja vadelma varsomaan, joten jäin ilman ratsua kesäksi. 

Viimeisenä muttei todellakaan vähäisimpänä: Radar. Tämän hetkinen treeniheppa, joka on niin mukava ja ihana että itkettää ♥ Mamman mussukka, raketti, formula, f1, vauvva, uhmaikäinen, lapsonen.. Rakkaalla lapsella on monta nimeä! 

Hevosia tuli vähän enemmän kuin viisi, mutta olen niin onnekas että olen saanut nauttia monen super ihanan eläimen seurasta vuosien aikana. 

Vadelma on muuten taas kotona, joten nyt ovat kaikki koolla: Armikin tuli kotiin ja toi mukanaan pienen vuononhevosvarsan, jonka perään katson! Varsasta koitan saada napsaistua jonkun kuvan pian, mutta lupaan että hän on erittäin erittäin suloinen 1vuotias ♥