Blondi juoksenteli pitkin taloa aina hiekallakäynnin jälkeen. Ulkona se myös juoksi paljon. Blondi oli todella iloinen kissa. Se ei paljoa sairastellut, mitä nyt välillä tuli hammaskiveä.
Blondi masentui muutettuamme, koska se ei päässyt enää ulos. Se piristyi siitä kuitenkin, ja oli jo normaali oma itsensä, kunnes joulukuussa 2012 se ei enääsyönyt, laihtui vain.
Menin lauantaina isälle. Tänään oli tarkoitus tulla sieltä pois, olisin nyt varmaan bussilla tulossa. Aamulla isäni kuitenkin herätti minut sanomalla: "katso puhelintas". Ajattelin heti että "nyt se blondi kuoli", ja viestissä luki näin:
"Joudun viemään blondin lääkäriin ja varmaan tarvii antaa viiminen piikki. Jos haluut nähä sen vielä, soita kun heräät."
Itkin hetken ja soitin äidilleni, joka kertoi että siskoni (joka omistaa kissat) on tulossa jo helsingistä turkuun. Soitin siskolleni ja sovimme että hän ottaa minut kyytiin matkalla. Olin kotona n. klo 10.50. Menin heti rapsuttelemaan blondia. Itkin koko ajan.
Blondi lähti viimeiselle matkalleen n. klo 11.15. Se lopetettiin n. klo 12.
Hyvästi rakas, muistelemme sinua lämmöllä ja rakkaudella. Nyt saat juosta vapaana, ilman surua, kipua ja tuskaa. Meillä on ikävä, lähdit liian aikaisin.
Maailman kamalin uusivuosi.
Nyt saa nähdä miten toinen kissamme sopeutuu, vai sopeutuuko ollenkaan..
